Innehållssamlare

Nuoret eivät enää ymmärrä perus­asiaa, joka tieto­koneen käyttäjän oli aiemmin pakko tietää

Digiuutiset - 1 timme 29 minuter sedan
Uudella sukupolvella näyttää olevan vaikeuksia ymmärtää tietojenkäsittelyn perustermejä, The Verge kirjoittaa.

Pelifirman työntekijän teksti ei juuri mairitellut MM-alkupelejä – ja verkko­sivuillehan se päätyi

Digiuutiset - 1 timme 56 minuter sedan
Riot Gamesin edustajan mukaan tekstinpätkä oli työntekijän kirjoittama ironinen vitsi, jonka ei pitänyt päätyä julki.

Ota talteen: Ylistetty pulmapeli ilmaiseksi

Digiuutiset - 2 timmar 42 minuter sedan
Lunasta The Escapists, jos käytät Epicin pelikauppaa.

Ekspertti kertoo, millaisia kuulokkeita suomalaiset ostavat nyt ja miksi Black Friday saattaa lässähtää

Digiuutiset - 5 timmar 29 minuter sedan
Tärkeimpiä myyntiargumentteja ovat hinta, sopivuus urheilukäyttöön sekä vastamelutoiminto.

Myyttisen kuningas Arthurin hovista riittää yhä uutta kerrottavaa – arkistolöytö vie lähemmäksi Merlin-velhon juuria

YLE Tiedeuutiset - mån, 27/09/2021 - 20:31

Kuningas Arthur piti nyky-Britannian lounaiskulmalla Cornwallissa 500-luvulla hovia, josta on riittänyt muisteltavaa puoleksitoistatuhanneksi vuodeksi, niin takkatulien ääreen kuin meidän päiviemme kirjoihin, elokuviin ja tv-sarjoihin.

Vaikka Arthuria, hänen velhoaan Merliniä ja muuta väkeään ei historioitsijoiden mukaan oikeasti ollutkaan, hyvä tarina on aina hyvä tarina. Bristolin ja Durhamin yliopistoissa tutkittu uusi arkistolöytö tuo siihen lisää maustetta.

Arthurista kirjoitettiin ensimmäisen kerran 800-luvulla. Silloin häntä kuvailtiin sotapäälliköksi. Maagisilta voimiltaan mahtava Merlin, Arthurin neuvonantaja, tuli tarinaan vasta myöhemmin.

Merlin on päähenkilö seitsemässä keskiaikaisen käsikirjoituksen sivussa, jotka löytyivät toissa vuonna Bristolin keskuskirjastosta aivan sattumalta. Sivut oli käytetty 1400- ja 1500-luvun vaihteessa materiaalina kirjansidonnassa.

Vanhaksi ranskaksi kirjoitettu teksti kuuluu 1200-luvun alussa Ranskassa laadittuihin proosakertomuksiin Arthurista ja hänen hovistaan.

Osa tekstistä oli kulunut lähes olemattomiin, mutta sekin oli lopulta luettavissa ramanspektroskopian ansiosta. Sähkömagneettisen säteilyn sirontaan perustuvalla menetelmällä pystytään havaitsemaan yksittäisetkin värimolekyylit.

Merlinin nimi käsikirjoituksessa.Bristolin yliopisto

Paleografiset käsiala-analyysit ja lingvistiset tutkimukset osoittivat, että teksti oli peräisin Pohjois- tai Kaakkois-Ranskasta vuosien 1250 ja 1275 väliltä. Kirjoittajia näyttää olleen kaksi, mahdollisesti mestari ja hänen oppilaansa, sanovat tutkijat.

Tiede auttoi myös musteen koostumuksen jäljille. Teksti oli infrapunavalossa tummaa, mikä osoitti sen olevan noesta tehtyä lamppumustaa, selittää professori Leah Tehter. Tavallisempaa olisi ollut jauhaa mustetta varten väriomenoita eli tammen parkkihappoisia äkämöitä.

– Ehkä he ottivat sitä materiaalia, mitä heidän työpajansa liepeiltä oli saatavissa, Tehter tuumii.

Kopioitu teksti on vain 25–50 vuotta vanhempi kuin alkuperäinen, Suite Vulgate du Merlin. Englannissa tehdyksi löydöksi sivut ovat poikkeuksellisen varhaisia, vain yhden sukupolven päässä alkulähteestään, iloitsee Tehter.

Käsialatutkimus auttoi selvittämään myös, milloin käsikirjoitus oli ylittänyt Englannin kanaalin: joku 1300-luvun alkupuolen englantilainen oli lisännyt marginaaliin oman huomautuksensa ajalleen ja paikalleen tyypillisellä käsialalla.

Kun sivut pantiin oikeaan järjestykseen, tarina alkoi siitä, miten Arthur ja Merlin sekä Gawain ja muut pyöreän pöydän ritarit valmistautuvat taistelemaan kuningas Claudasia vastaan. Viimeisellä sivulla Merlin palaa lumoojattaren luota sittenkin Arthurin luo.

Käsikirjoitus päätyi ensin Cambridgeen tai Oxfordiin, ja aikaa myöten siitä tuli jätettä – ehkä siksi, että Arthurin legendasta alkoi olla saatavillla englanninkielisiä ja moderneja eli painettuja versioita.

Hyvää materiaalia ei kuitenkaan ollut tapana heittää hukkaan. Se kelpasi kirjoihin etu- ja takakannen sisäpaperiksi, tässä tapauksessa ranskalaiseen filosofiseen teossarjaan.

Bristolin kirjastoon kirjat ja niihin vuosisadoiksi unohtunut salaisuus päätyivät luultavasti lahjoituksena 1600-luvulla. Sivujen löytyminen saa Tehterin päättelemään, etteivät ne ole ainoat Bristolin keskuskirjaston harvinaisten teosten osastolla.

Tällaisenakin Merlin on nähty: vuonna 1963 Disney-elokuvassa Miekka kivessä Merlin auttaa nuorta Arthuria osoittamaan, että tämä on kuningasainesta. Walt Disney Pictures / Everett Collection / AOP

Millaisia eroja vanhassa käsikirjoituksessa sitten on verrattuna uudempiin? Pieniä mutta merkittäviä, vastaavat tutkijat.

Etenkin taistelukohtaukset ovat yksityiskohtaisempia, ja kun Merlin linjaa taistelujen strategiaa Arthurin joukkojen neljälle johtajalle, he poikkeavat tarinan myöhemmistä ja paremmin tunnetuista versioista.

Uudet versiot kertovat, että Arthurin vihollinen kuningas Claudas haavoittui reiteensä, mutta vanhassa versiossa vamman kohtaa ei mainita. Lisäys ei ole merkityksetön: reisivammoja käytettiin usein vertauksena impotenssista tai kastraatiosta.

Toinen esimerkki siitä, miten tarina näyttää aikaa myöten muhevoituneen, on Merlinin rakastuminen lumoojatar Vivieneen. Vanha versio on senkin suhteen hillitympi.

Siinäkin Merlinin kerrotaan kyllä viipyneen Vivienen lumoissa viikon mutta vastustaneen hänen seksuaalista vetovoimaansa. Myöhemmin sen sijaan alettiin kertoa Vivienin vietelleen Merlinin, vanginneen hänet ja jättäneen hänet lumottuna kuolemaan.

Vivienista tuli niissä versioissa yksi Järven neidoista.

Brittitaitelija Eleanor Fortescue-Brickdalen viime vuosisadan alussa maalaama näkemys Merlinistä ja viettelevästä Vivienista. Artepics / AOP

Toinen kuningas Arthurin legendaan liittyvä tuore tutkimus kertoo, että keskiajalta asti Arthurin kiveksi kutsuttu kivirakennelma on varhaisempi kuin on luultukaan. 5 500 vuoden ikäisenä se on vanhempi kuin Stonehenge.

Manchesterin ja Cardiffin yliopistojen kaivauksissa Herefordshiressä, Englannin ja Walesin rajamailla, kävi ilmi, että hautamonumentti liittyy miltei kilometrin päässä sijaitseviin "kuolleiden saleihin". Ne löytyivät viime vuosikymmenellä.

Kaivauksia tuolloinkin johtaneen Manchesterin yliopiston professorin Julian Thomasin mukaan alue on mitä ilmeisimmin ollut poliittisesti tai hengellisesti tärkeä jo neoliittisen kivikauden alussa, jolloin Arthurin kiven tilalla oli turpeesta kasattu kumpu.

Alueen monet rakennelmat viittaavat siihen, että sinne tultiin kokouksiin ja juhlimaan. Paikka säilytti merkityksensä vuosisatojen ajan, Thomas lisää.

Yhdessä kivessä olevien kuoppien väitetään syntyneen, kun Arthur polvistui rukoilemaan. Toisen legendan mukaan ne ovat hänen tappamansa jättiläisen kyynärpäiden painaumat.

Rakennelmassa on yhdeksän pystykiveä ja niiden päällä poikittain 23-tonninen kivenjärkäle. Alla on hautakammioon johtava käytävä. Merkkejä vainajista ei kuitenkaan ole löytynyt.

Monelle suomalaisellekin rakennelma on tavallaan tuttu: Kirjailija C. S. Lewis käytti sitä Narnia-sarjassaan Velho ja leijona -kirjan kivialttarin esikuvana.

Aslan-leijonan kuolema alttarilla on satua ja kuningas Arthur on legendaa, mutta todellistakin historiaa kivi on todistanut myös esihistorian jälkeen.

Alueella ottivat yhteen ritarit niin sanotussa ruusujen sodassa 1400-luvulla, ja kuningas Kaarle I joukkoineen pysähtyi kivellä aterialle Englannin 1600-luvun sisällissodassa.

Vuoden 3700 eaa. paikkeille ajoitettu Arthurin kivi katselee kukkulan huipulta Dorstonin kylän läheltä kohti Walesin Mustia vuoria. Manchesterin yliopisto

Neoliittiset kuolleiden salit olivat kolme hyvin suurta hirsirakennusta, jotka poltettiin tahallaan, ehkä siksi, että paikallinen päällikkö oli kuollut. Tilalle kasattiin kolme hautakumpua. Vastaavia hirsirakennusten jäänteitä samalta ajalta on löydetty myös Manner-Euroopasta.

Arthurin kiven alkuperäinen turvekumpu oli ollut puupaalujen tukema ja hyvin samanlainen kuin kuolleiden salien keskuskumpu, tutkijat kertovat. Paalujen lahottua kumpu romahti ja paikalle pystytettiin kivimonumentti. Aikaa oli kulunut parisataa vuotta.

Samaan aikaan alueelle tehtiin puupaalujen reunustama polku. Ilmakuvista on yhä hahmotettavissa, miten se suuntasi Walesiin, kohti Skirrid- ja Garwayvuorten välistä solaa. Sinne on matkaa 20 kilometriä.

Tutkijoiden mukaan paaluilla on täytynyt olla merkitystä jonkin tärkeän matkareitin viitoittajina. Ehkä matkanpäässä oli saatavilla jotakin arvokasta raaka-ainetta, ehkä siellä asui liittolaisyhteisö, tai kenties merkitys oli hengellinen, Thomas puntaroi LiveScience-lehdessä.

Toinen päätutkijoista, Cardiffin yliopiston professori Keith Ray, puolestaan miettii yliopistonsa verkkosivulla, onko myös Arthurin kiven alla merkkejä poltetusta hirsirakennuksesta. Sen hän toivoo selviävän, kun kaivaukset rakennelman liepeillä jatkuvat ensi kesänä.

Lue myös:

Kuningas Arthurin linnassa syötiin turkkilaisista kulhoista ja juotiin espanjalaisista laseista

Tarina kuin elokuvasta: 42 pelin tappio­putken läpi taapertanut peli­joukkue mestariksi

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 20:30
Shanghai Dragons teki historiaa ensimmäisellä liigakaudellaan häviämällä kaikki ottelunsa. Kolme vuotta siitä joukkue juhli mestaruutta dominoituaan koko kauden.

Harrastelijat turmelivat merkittävän arkeologisen kohteen tietämättömyyttään Itä-Lapissa – löytö olisi voinut olla historiallinen

YLE Tiedeuutiset - mån, 27/09/2021 - 20:04

Merkittävä arkeologinen kohde kärsi peruuttamattomia vahinkoja Savukoskella Itä-Lapissa, kerrotaan tiedekeskus ja museo Arktikumin tiedotteessa.

Tänä vuonna harrastelijaryhmä löysi metallinilmaisimien avulla maasta useita myöhäisrautakaudelle (800–1200 jkr.) ajoitettavissa olevia esineitä. He nostivat maasta rautaisen padan sangan, pronssiketjua, pronssisen hevosriipuksen, rautaisen veitsen ja nuolenkärjen sekä tulusraudan ja suuren rautaisen koukun.

Lapin maakuntamuseon arkeologi saapui paikalle elokuussa ja löysi hiekan seasta vielä pronssisen linturiipuksen ja lasihelmen puolikkaan.

Lapin maakuntamuseon toimeksiannosta paikalle saapui vielä Museoviraston koekaivausryhmä. Silloin osoittautui, että ryhmän suorittama esineiden nosto maaperästä oli aiheuttanut kohteelle korvaamattoman vahingon.

Ei ole varmaa, liittyvätkö esineet hautaan

Museoviraston koekaivausryhmän johtajalle, arkeologi ja tutkija Esa Mikkolalle paikka oli tuttu jo entuudestaan, sillä edellisenä vuonna asianmukaisesti toiminut vainajanetsintäryhmä löysi sieltä niin ikään myöhäisrautakauden aikaisen polttohaudan.

Kun Mikkola saapui tänä vuonna paikalle, hänen silmiensä eteen avautui ihmetystä herättävä näky. Paikalla oli kaksi punamultahautaa, joiden ei nykytietämyksen mukaan pitäisi olla rautakautinen vaan tiukasti kivikautinen hautatyyppi. Esinelöydöt kuitenkin viittasivat myöhäisrautakauteen.

Ihmetys vaihtui vihastukseksi, kun Mikkola tajusi, että hautaesineistö oli kokonaisuudessaan joko poissa tai häiriintyneessä kontekstissa.

Paikalla tehtyjen harrastelijakaivausten myötä esineiden yhteyksiä hautoihin ei voida osoittaa varmasti.

– Teemme vielä analyysejä ja pyrimme rekonstruoimaan löytöyhteyksiä niin paljon kuin voimme. Onhan se todennäköistä, että haudat todella ovat rautakautisia punamultahautoja, mutta jos kokonaisuus olisi ollut koskematon, voisimme nyt kenties hyvillä mielin puhua jo sensaatiosta, Mikkola kertoo tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan punamultahaudat ovat ruumishautoja, joiden käytön on tähän asti uskottu rajoittuvan kivikauteen (noin 8850–1700 eKr.).

Jos haudat voitaisiin vielä osoittaa myöhäisrautakautisiksi, ne olisivat tiettävästi ensimmäiset ei-kivikautiset punamultahaudat koko Euroopassa.

Muinaismuistoja ei saa kaivaa maasta itsenäisesti

Tiedotteen mukaan metallinilmaisimilla tehdyt löydöt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana lisänneet tunnettujen arkeologisten kohteiden määrää Suomessa, mutta liian usein löytäjät eivät osaa toimia löytönsä kanssa oikein. Tiedotteessa toimintaa kuvataan "väärin löytämisenä".

Lapin maakuntamuseon arkeologin Jari-Matti Kuuselan mukaan edellisen kaltainen toiminta on aivan liian yleistä.

– Ihmiset ’vähän innostuvat’ ja sitten kaikki revitään ylös pysähtymättä hetkeksikään tuumaamaan, miten asiassa oikeasti pitäisi toimia, Kuusela toteaa tiedotteessa.

Muinaismuistolaki rauhoittaa automaattisesti kaikki kiinteät muinaisjäännökset. Mikäli maata kaivaessa tehdään löytö, jota on syytä olettaa vanhaksi, edellyttää muinaismuistolaki kaivamisen välitöntä lopettamista paikalla ja yhteydenottoa asiaankuuluvaan viranomaiseen, eli Museovirastoon tai alueelliseen vastuumuseoon.

Juttua täydennetty 23.02 STT:n sisällöllä.

Aleksi ”Aleksib” Virolainen ja maailman­tähti mukana – erikoinen CS-turnaus päättyy marras­kuussa Helsinkiin

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 17:00
Red Bull Flickin finaalitapahtumaan osallistuvat ainakin OG, ENCE ja G2. Pelaajista mukana ovat ainakin Aleksi ”Aleksib” Virolainen, Joonas ”doto” Forss ja Nikola ”NiKo” Kovač.

Instagram onkin lapsille hyväksi? Facebook kääntää tutkimuksestaan tehdyt väitteet ylösalaisin

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 15:42
Facebook tyrmää sen omiin tutkimuksiin perustuvat väitteet Instagramin vahingollisuudesta alaikäisille.

Bitcoin-firma osti oman voima­laitoksen: Polttaa hiiltä ollakseen ”ympäristölle hyödyllinen”

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 13:24
Yhdysvaltalainen hiilivoimala on nyt bitcoin-louhijan omistuksessa. Firma kehuu hyötyään ympäristölle.

Aleksi Virolaisen OG:lla karu viikonloppu – yllättäjältä kylmä suihku

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 11:30
Aleksi ”Aleksib” Virolaisen joukkue hakee uutta vauhtia parin viikon päästä pelattavasta Showdown-vaiheesta.

Näin tarkistat, toimiiko Windows 11 tieto­koneessasi

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 10:27
Tietokoneen kuntotarkistus -ohjelmalla voi olla erikoinen nimi, mutta ainakin sen pitäisi nyt toimia aiempaa paremmin.

Ammattilaiset tyrmistyivät – CS:n kiistelty jätti­­päivitys heti käyttöön

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 09:39
Counter-Striken viimeinen ratkaiseva major-karsinta pelataan kohua aiheuttaneella päivityksellä. Ammattilaiset ovat suhtautuneet uutiseen nihkeästi.

EU tuo muutoksen äly­puhelimiin – näinkö Apple kiertää sen?

Digiuutiset - mån, 27/09/2021 - 07:03
IPhonen ounastellaan hylkäävän fyysisen liittimen EU:n uuden ehdotuksen kiertämiseksi.

Kuulokkeiden johdot taas solmussa? Katso kolme näppärää niksiä!

Digiuutiset - sön, 26/09/2021 - 19:43
Kuulokkeiden johdot menevät taskussa herkästi aivan sotkuun. Videolla kolme näppärää kikkaa, joilla saat pidettyä kuulokkeiden johdot aina järjestyksessä!

WhatsApp tekee muutoksen: Näin ylläpito näkee viestisi jatkossa

Digiuutiset - sön, 26/09/2021 - 16:08
WhatsApp on tuomassa käyttäjille uuden tavan ilmoittaa sisällöstä, WABetaInfo kirjoittaa.

Petja ”Masaa” Kantasen joukkue taisteli hopealle – hurja nousu huippu­liigassa toi yli puoli miljoonaa euroa

Digiuutiset - sön, 26/09/2021 - 11:53
Petja ”Masaa” Kantanen ja Atlanta Reign nousivat finaaliin vaikeimman kautta, mutta eivät lopulta mahtaneet mitään liigan ykkösjoukkueelle.

Sidor